Backmanin sukuseura 20x25,08cm valk.tausta

 

Backmanin sukuseuran perustamisasiakirja allekirjoitettiin ensimmäisen sukukokouksen yhteydessä Valkeakoskella 6.6.1992. Sukuseuramme merkittiin yhdistysrekisteriin 9.10.1996. Sukuseuralla on myös 6.4.2000 rekisteröity sukuvaakuna.

 

 

Keitä olemme

Isokyrön karttaIsonkyrön Tuuralan kylän Pakkalan (Backala) talosta 1600-luvun puolivälissä sukunimensä muotoillut Backman sukumme tunnetaan ainakin 1600-luvun alkupuolelle saakka. Kantaisästä, Bertel Antinpoika Vaismaa ”Backman” tai Matti Viik ja heidän lapsistaan historian tutkijat ovat kuitenkin olleet eri mieltä. Sen sijaan kantaäidistä, Elisabeth Filipintytär, kiistaa ei ole ollut.

Sukuseura kerää tietoja Elisabeth Filipintyttären kaikista jälkeläisistä, joista tunnetuimpia ovat mm. Sakari Topelius, Leo Mechelin, Laila Jokimo, Sylvia Aarnio, Jukka Kuoppamäki ja Annika Eklund. Sukututkimus on painottunut Elisabeth Filipintyttären pojan -pojan -pojan -pojan Anders Backmanin (1759 – 1828) ja hänen vaimonsa Kaisa Mikontyttären jälkeläisiin, joita sukuseuran jäsenet tällä hetkellä edustavat.

Backmanin suvun tarina

Suvusta on olemassa erinomainen sukutarina, Sakari Topeliuksen Välskärin Kertomuksia, jos se sellaiseksi kuvitellaan. Nimittäin, maisteri Jaakko Laurilan kirjoittamassa artikkelissa Välskärin kertomusten henkilökuvia (Kytösavut X,s.153-164) sivulla 159 mainitaan mm., että:

”Tuntuu siltä, että Topelius olisi ollut ainakin yleispiirteisesti selvillä tästä sukunsa haarasta, jonka juuret johtavat Isoonkyröön ja Vaasaan. Siten ovat isoäidin ja äidin kertomukset suvun entisistä vaiheista voineet antaa virikkeitä nuorelle pojalle, jonka mieli oli altis tällaisille tarinoille.

Topelius oleskeli useaan otteeseen Isossakyrössä, jossa hänen serkkunsa Frans Mikael Topelius oli Orisbergin tehtaalla pappina ja koulunopettajana. Täällä hän kävi rippikoulunsakin. Tällöin hän tutustui myös ympäristöön, mm. Perttilän taloon, jossa silloin oli hänen äidinpuoleista sukujuurta oleva isäntä. Samoin tähän aikaan oli Larssonien sukutalossa, Laurilassa, isäntänä tämän suvun huomattava edustaja.

VälskärinkertomuksiaNäistä sukusäikeistä Topelius on sitten solminut ”Välskärin kertomusten” langat. Berttil Backman on Kustaa Bertel (Perttilä), Lauri Larsson on Vaasan mahtava kauppias Kristian Backman nuorempi. Paul Bertelskjöldin ylioppilasajat muistuttavat Kristian Backman vanhemman edesottamuksia Turussa. Rovasti Larssonilla on vastineensa Halikon rovasti Filip Backmanissa tai Laihian rovasti Samuel Backmanissa. Antti Vaismaa on sangen sopiva Aaron Perttiläksi”, jne.

 

 

Patruunan tytär 1936
Ilmari Kianto kirjoitti 1936 romaanin Patruunan tytär. Romaanin kerrotaan pohjautuvan aikalaisten kertomuksiin. Koska kirjassa mainitaan omilla nimillään mm kotiopettajatar Floora Falk ja Suomen ensimmäinen naisrunoilija Iisa Asp, niin vastaavasti alueen muutkin huomattavat henkilöt ovat saaneet oman osansa.

Ilmari Kiannon  romaani Patruunan tytär paljastaa lisää esi-isistämme. Axel Backman on kirjan patruuna Börje Böckling, jonka tytär Martta Regina Böckling on vastaavasti Sofia Wilhelmiina Backman ja Kurimon kirjanpitäjä Rafael Böckling on Joel Backman. Mainittakoon myös, että kirjan Rafael Böckling kuolee 22 vuotiaana, kuten Joel Backman teki. Jännittäviä, outoja, taiteellisia, sadistisia ja mielenkiintoisia ihmisiä löytyy esi-isistämme, mutta onko Axel Backman ollut todellakin niin julma poikaansa kohtaan kuin romaanihenkilö Börje Böckling?

Kuten Backmanien isälinjan sukututkimuksen aloittanut Kari Paunasalo osuvasti toteaa: ”Koska Juhani Aho, Anni Swan, Sakari Topelius ja monet muut kirjailijat ja tutkijat kuuluvat Backman sukuun, on luonnollista, että suvusta ja sen jälkeläisistä on kirjoitettu runsaasti tarinoita, kirjoja ja sukuselvityksiä. Osa niistä rikastuttaa paikoin näitäkin sivuja…”  Kari Paunasalo on tutkinut suvun historiaa pitkään ja hänen verkkosivustoltaan voit lukea kattavasti suvun historiasta: Isonkyrön Backman suku